Kommentti: Suomalainen maalivahtituotanto katoava luonnonvara?

    Kommentti: Suomalainen maalivahtituotanto katoava luonnonvara?

    Suomalaisen maalivahtikoulun tuottamien ”tuotteiden” määrää ja laadukkuutta on ihmetelty pitkään ympäri jääkiekkomaailman, mutta missä ovat uudet ”kipperit, raskit ja rinteet”?

    Aivan ensiaskeleilla on syytä nostaa esille se asia, että tässä tekstissä tullaan puhumaan suomalaisesta maalivahtituotannosta nimenomaan NHL:n näkökulmasta.

    Noin, nyt se asia on pois päiväjärjestyksestä ja voidaan siirtyä itse asiaan.

     

    PS4_Xbox One_orange

    TÄSTÄ PS4/Xbox One -arvontaan!!!

     

    Suomalaista maalivahtikoulua on hehkutettu Pohjois-Amerikassa pitkään. Jotain varmasti siitä volyymistä, jolla suomalaisvahteja on NHL:ään virrannut, kertookin se, että kun NHL-konsolipeleihin on nauhoitettu selostajille valmiit spiikit, on näihin harvalukuisiin spiikkimääriin mahtunut suomalaisvahtien hehkutus.

    Ja tällä hetkellä, kun katsotaan NHL:ssä pelaavia suomalaismaalivahteja, niin tilanne ei näytä ollenkaan hullummalta. Okei, kuluva kausi on heikompi kuin miesmuistiin, mutta edelleen ”meillä” on kovia tekijöitä Atlantin toisella puolen.

    Yksi huolestuttava kysymys on kuitenkin nostettava ilmaan: miten pitkään tilanne on tämä?

    Kun siis katsotaan tämän kauden osalta suomalaisvahtien torjuntatilastoja, on torjuntaprosenttien perusteella ykkösenä Tuukka Rask, lukemalla 91,90. Hänen sijoitus koko NHL:n torjuntaprosenttitilastossa on 18:s. Päästettyjen maalien keskiarvolla mitattuna korkein suomalainen on lukemalla 2.43 Pekka Rinne, joka on koko tilastossa 22:s. Voittosarakkeenkin osalta irtoaa vasta Rinteen tarjoama yhdeksäs sija. Ja huom, kaikissa tilastoissa puhutaan vähintään 25 ottelua pelanneista maalivahdeista.

    Ainoa kategoria, jossa suomalaisvahdit sijoittuvat aivan terävimpään kärkeen, on sekin negatiivinen: Rinne on päästänyt NHL:ssä kuluvan kauden aikana toiseksi eniten maaleja ja Rask on heti perässä kolmantena. Tai ei nyt itse asiassa valehdella, sillä edellä mainittu kaksikko pärjää myös nollapelitilastossa ja pelattuja otteluita on myös mukavasti.

    Mutta kuitenkin, pointti on nyt selvä.

    Ja siis aivan liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä kuluvan kauden heikoista suorituksista on turha vetää, mutta valitettavasti se kertoo jotain, että näin heikkoa suomalaiskautta ei ole maalivahtien osalta nähty vuosiin.

    Missä uudet nimet?

    Suomalaisvahtien normaalia heikommat tilastot saattavat olla sattumaa, joskin on varsin erikoista, että suomalaismaalivahtien eliitti ei ole enää NHL:n eliittiä, ainakaan tilastojen perusteella. Tämä kaikki saattakin kertoa siitä, että nykysukupolvella alkaa olla jo jonkin verran ikää – ei nyt sentään puhuta mistään eläkeiästä – ja sillä on monesti laskeva vaikutus torjuntatilastoihin.

    Edellä mainitun kappaleen myötä päästäänkin itse asiaan ja ongelmaan: missä ovat uudet ”kipperit, raskit ja rinteet”?

    Kun kelaillaan läpi NHL:n historiaa suomalaisten maalivahtien osalta, tapahtui kalenterin kääntyessä 2000-luvun puolelle melkoinen mullistus. Siinä missä vielä kaudella 2000-01 taalakaukaloissa oli ainoastaan kolme suomalaisvahtia, seuraavalla kaudella määrä oli jo tuplaantunut.

    Ennen kauden 2004-05 työsulkua NHL:ssä alkoi tapahtua todellinen suomalaisvahtien vyöry, nimenomaan ykkösvahtien listalle, ja työsulkukauden jälkeen loppu onkin ollut äärimmäisen hienoa suomalaishistoriaa, kun pienestä pohjoisen ”kylästä” on putoillut uusia ykkösvahteja hyvässä tahdissa.

    Viime vuosien aikana tilanne on kuitenkin jämähtänyt valitettavan voimakkaasti paikoilleen ja erityisesti 2010-luku on ollut tällä rintamalla todella vaisua katseltavaa. Potentiaalisista uusista suomalaisista NHL-vahdeista yrittämässä ovat käyneet Sami Aittokallio, Atte Engren, Riku Helenius, Niko HovinenMikko Koskinen, Jussi Rynnäs, Harri SäteriIiro Tarkki, Hannu Toivonen, Frans Tuohimaa ja Miika Wiikman, mutta kaikki ovat toinen toisensa perään lähteneet sillä kuuluisalla maitojunalla kotiin. Samat sanat pätivät myös Karri Rämöön, mutta hän on toisella tulemisellaan valloittanut itselleen NHL-roolin, joskin sekin tulee olemaan uhattuna ensi kesänä.

    Korpisalo, Ortio, Raanta ja Saros

    Tällä hetkellä NHL:ssä pelaavien suomalaisvahtien osalta karu totuus on se, että oikeastaan Antti Niemi on viimeisin nimi, joka on lyönyt taalakaukaloissa toden teolla läpi. Älkääkä ymmärtäkö missään nimessä väärin – Antti Raanta on seuraavana listalla, mutta tässä vaiheessa hän on kuitenkin pelannut NHL:ssä vasta 58 ottelua ja se on vielä melkoisen pieni otanta.

    Raannan jälkeen seuraavina niminä esiin voidaan nostaa Joni Ortio, Joonas Korpisalo ja Juuse Saros.

    Edellä mainituista nimistä Ortio on urallaan toista kertaa Pohjois-Amerikassa, ja vaikka hän on viettänyt siellä yhteensä lähes viisi kautta, on NHL-otteluita kertynyt tilille vasta 26 kappaletta. TPS-kasvatin otteet herättävät ajoittain suuriakin toiveita, mutta niitä seuraa valitettavan usein todellinen romahtaminen seuraavassa pelissä, ja siitä syystä hänen tulevaisuus NHL:ssä on Rämön tapaan epävakaalla pohjalla.

    Korpisalo puolestaan olisi ilman Sergei Bobrovskyn ja Curtis McElhinneyn loukkaantumisia edelleen täysin vailla NHL-kokemusta. Ja tarkoituksena ei ole ottaa häneltä mitään pois, mutta faktat ovat faktoja. Fakta on tosin myös se, että porilaiskasvatilla on kaikki ainekset nousta NHL:ssä aivan eliittivahdiksi ja sen todistivat 26 pelattua ottelua Columbus Blue Jacketsin maalilla.

    Ja entäpä sitten Saros? No, mikäli eräs ruotsalaispelaaja ei olisi pilannut HPK-kasvatin NHL-debyyttiä, saattaisi otteluita Nashville Predatorsin maalilla olla tilillä jo tässä vaiheessa muutama enemmän, mutta nyt niitä on yksi. Hän on osoittanut jo toistaiseksi lyhyellä urallaan olevansa voittava maalivahti, mutta NHL:n suhteen kysymysmerkkejä herättää melkoisesti pieni koko; jotain koon merkityksestä taalakaukaloissa kertoo se, että esimerkiksi Veini Vehviläistä ei tästä syystä varattu ollenkaan NHL:ään.

    Jokaisella, niin Ortiolla, Korpisalolla kuin Saroksella, sekä myös maininnan ansaitsevalla Christopher Gibsonilla, kuten myös Eurooppaan palanneilla nimillä, on mahdollisuus nousta ”uudeksi kipperiksi” edelleen, mutta se ei ole oleellista; sen sijaan oleellista on se, että tässä on mennyt ”rinteiden, raskien” ja kumppaneiden läpimurron jälkeen luvattoman pitkä aika ilman uusia suomalaisia huippuvahteja. Niemi on siis ollut viimeisen kuuden vuoden aikana ainoa toden teolla NHL:n eliittiin noussut maalivahti.

    Totuus onkin nyt se, että suomalaisen maalivahtituotannon olisi terästäydyttävä voimakkaasti, ettei nykyinen leijonasukupolvi jää vain ohimeneväksi vaiheeksi.

    Tässä vielä suomalaismaalivahtien tilastot 2000-luvulta:

    2000-2001 (3 maalivahtia):

    Jani Hurme (22), Miikka Kiprusoff (5), Mika Noronen (2)

    2001-2002 (6 maalivahtia):

    Jani Hurme (25), Miikka Kiprusoff (20), Jussi Markkanen (14), Mika Noronen (10), Pasi Nurminen (9), Vesa Toskala (1)

    2002-2003 (7 maalivahtia):

    Ari Ahonen (0), Jani Hurme (28), Miikka Kiprusoff (22), Jussi Markkanen (22), Mika Noronen (16), Pasi Nurminen (52), Vesa Toskala (11)

    2003-2004 (7 maalivahtia):

    Miikka Kiprusoff (38), Kari Lehtonen (4), Jussi Markkanen (33), Antero Niittymäki (3), Mika Noronen (35), Pasi Nurminen (64), Vesa Toskala (28)

    2004-2005:

    Työsulku

    2005-2006 (8 maalivahtia):

    Miikka Kiprusoff (74), Kari Lehtonen (38), Jussi Markkanen (37), Antero Niittymäki (46), Mika Noronen (8), Pekka Rinne (2), Hannu Toivonen (20), Vesa Toskala (37)

    2006-2007 (9 maalivahtia):

    Niklas Bäckström (41), Miikka Kiprusoff (74), Kari Lehtonen (68), Jussi Markkanen (22), Antero Niittymäki (52), Fredrik Norrena (55), Karri Rämö (2), Hannu Toivonen (18), Vesa Toskala (38)

    2007-2008 (10 maalivahtia):

    Niklas Bäckström (58), Miikka Kiprusoff (76), Kari Lehtonen (48), Antero Niittymäki (28), Fredrik Norrena (37), Tuukka Rask (4), Pekka Rinne (1), Karri Rämö (22), Hannu Toivonen (23), Vesa Toskala (66)

    2008-2009 (11 maalivahtia):

    Niklas Bäckström (71), Riku Helenius (1), Miikka Kiprusoff (76), Kari Lehtonen (46), Antti Niemi (3), Antero Niittymäki (32), Fredrik Norrena (8), Tuukka Rask (1), Pekka Rinne (52), Karri Rämö (24), Vesa Toskala (53)

    2009-2010 (8 maalivahtia):

    Niklas Bäckström (60), Miikka Kiprusoff (73), Kari Lehtonen (12), Antti Niemi (39), Antero Niittymäki (49), Tuukka Rask (45), Pekka Rinne (58), Vesa Toskala (32)

    2010-2011 (8 maalivahtia):

    Niklas Bäckström (51), Miikka Kiprusoff (71), Mikko Koskinen (4), Kari Lehtonen (69), Antti Niemi (60), Antero Niittymäki (24), Tuukka Rask (29), Pekka Rinne (64)

    2011-2012 (8 maalivahtia):

    Niklas Bäckström (46), Miikka Kiprusoff (70), Kari Lehtonen (59), Antti Niemi (68), Tuukka Rask (23), Pekka Rinne (73), Jussi Rynnäs (2), Iiro Tarkki (1)

    2012-2013 (8 maalivahtia):

    Sami Aittokallio (1), Niklas Bäckström (42), Miikka Kiprusoff (24), Kari Lehtonen (36), Antti Niemi (43), Tuukka Rask (36), Pekka Rinne (43), Jussi Rynnäs (1)

    2013-2014 (9 maalivahtia):

    Sami Aittokallio (1), Niklas Bäckström (21), Kari Lehtonen (65), Antti Niemi (64), Joni Ortio (9), Antti Raanta (25), Tuukka Rask (58), Pekka Rinne (24), Karri Rämö (40)

    2014-2015 (9 maalivahtia):

    Niklas Bäckström (19), Kari Lehtonen (65), Antti Niemi (61), Joni Ortio (6), Antti Raanta (14), Tuukka Rask (70), Pekka Rinne (64), Jussi Rynnäs (2), Karri Rämö (34)

    2015-2016 (10 maalivahtia):

    Christopher Gibson, Joonas Korpisalo, Kari Lehtonen, Antti Niemi, Joni Ortio, Antti Raanta, Tuukka Rask, Pekka Rinne, Karri Rämö, Juuse Saros

    No Comments Yet.

    Leave a comment